« takaisin

Osaammeko ajatella?

[fa icon="calendar'] 03.11.2016  |  Tuomo Loukomies  |  Oppiminen

 

tunneli-384110-edited.jpeg

Oppiminen on ajattelun tunnistamista

Seuraavassa kolme esimerkkiä arkielämästä:

  1. Saatamme tiedostamattamme pitää silmälaseja käyttävää ihmistä älykkäänä. Silmälasit assosioituvat mielessämme lukemiseen ja tarkkaan työskentelyyn. Silmälasit tuovat mieleen opettajan tai professorin, ihmisen, jonka tarjoilemaan tietoon voi luottaa. Silmälasit luovat kuvan rauhallisen analyyttisestä ajattelusta. Saduissa viisaalle pöllölle on piirretty silmälasit. Assosiaatio silmälasien ja älykkyyden välillä on vahva.
  1. Keskustelu nettifoorumeilla saa monesti aggressiivisia sävyjä. Kyse voi olla maahanmuuttajiin suhtautumisesta, ravintoasioista, rokotuksista, eläinten oikeuksista tai avioliittolaista. Keskustelupalstalla samanhenkiset ihmiset jakavat näkemyksiään ja kokemuksiaan. Kaikki tuntuvat olevan melko yksimielisiä asioista. Jos joku esittää kriittisiä huomioita tai kysymyksiä, hänet saatetaan helposti leimata toisinajattelijana petturiksi. Leimaamisessa käytettävä kieli voi olla hyvinkin rajua. Samantyyppinen toiminta pätee moniin tiukan uskonnollisiin tai poliittisiin yhteisöihin: Joko olet meidän puolellamme tai sitten olet meitä vastaan. Kysymysten esittäminen saatikka kritiikki tulkitaan heti hyökkäykseksi koko yhteisöä vastaan.

 

Monipuolinen tiedonkeruu, ajattelu monipuolisesti usealta eri kantilta sekä näkökulman vaihtamisen taito eivät kuulu tämän tyyppisten ryhmien toimintaan. Kehitys kohti pisteeksi pienenevää näkökenttää voisi olla seuraavanlainen:

Ihminen muodostaa mielipiteensä satunnaisesta asiasta usein vajavaisen informaation pohjalta.

  • Hän alkaa kiinnittää huomiota omaa mielipidettään tukevaan tietoon.
  • Ihminen ryhtyy seuraamaan niitä medioita, jotka tukevat omaa ajattelua.
  • Hän saa vahvistusta omalle ajattelulle muista samalla tavalla ajattelevista.
  • Yhteinen mielipide muuttuu pikku hiljaa totuudeksi
  • Muiden mielipiteet uhkaavat omaa totuutta, joten omaa totuutta puolustetaan entistä enemmän. 

 

  1. Poliittisen virkanimityksen saanut eturivin poliitikko perustelee virkanimitystä toteamalla, että “poliittiset virkanimitykset ovat pitkä perinne”.

 

Mitä yhteistä näillä kolmella esimerkillä on? Kaikissa esimerkeissä on kyse kognitiivisesta vääristymästä eli ajatteluvinoumasta. Silmälaseja käyttävän ihmisen pitäminen automaattisesti älykkäänä on halo-efekti, jossa myönteiseen ominaisuuteen liitetään toinen myönteinen ominaisuus täysin sattumanvaraisesti. Sen vastakohta on stigma-ilmiö.

Nettikeskusteluihin ja uskonnollisten ryhmien toimintaan liittyy lähes poikkeuksetta useita kognitiivisia vääristymiä. Ensinnäkin ihminen alkaa pitää omaa ajatteluaan totena (virheellinen konsensusefekti), hän saa vahvistusta muista samanmielisistä (bandwagon-efekti) ja lisäksi hän alkaa valikoida informaatiota omia näkemyksiä tukevaksi (vahvistusharha). Jos joku argumentoi tai jopa todistaa oman näkemyksen vääräksi, se saattaa vain lisätä ryhmän tai yksilön uskoa asiaan (kognitiivinen dissonanssi).

Se, miten asiat ovat ei määritä moraalia, eli sitä, miten asioiden tulisi olla. Tämä Humen giljotiininä tunnettu ajatus on myös esimerkki ajatteluvinoumasta. Jonkin asian perusteleminen perinteellä, tavalla tai auktoriteetin mielipiteellä ei tee siitä moraalisesti hyväksyttävämpää. Ihmisten kivittäminen kuoliaaksi tai naisten ympärileikkaaminen ei ole millään tavalla perusteltavissa vaikka ne perinteitä ovatkin. Kuitenkin myös lainsäätäjät niin suomessa ja ulkomaillakin lankeavat tähän ansaan: Suomen lain mukaan miesten ympärileikkaaminen on sallittua. Peruste: uskonnollinen perinne. Myös asevelvollisuus koskee vain miehiä, vaikka mitään estettä naisten asevelvollisuudelle ei ole. Perinteisesti se vain on koskenut pelkästään miehiä.

Ajatteluvinoumat ovat jokapäiväisiä asioita. Me jokainen keräämme informaatiota valikoiden, luomme oman todellisuutemme ja elämme jossain määrin oman punavihreän-, sinivalkoisen-, pullantuoksuisen-, sometubettajien- tai impivaaralaisen kuplamme sisällä. Ajatteluvinoumia ei voi välttää, mutta ne voi tunnistaa.

Filosofi Esa Saarinen sanoo treenaavansa aivojaan ja ajatteluaan altistumalla toisten mielipiteille ja näkökulmille. Antti S. Mattila on kirjoittanut aiheesta kirjan Näkökulman vaihtamisen taito, jota voi varauksetta suositella kaikille. Ajatteluvinoumien kannalta tärkeään rooliin nousee metakognitio, eli oman ajattelun ajattelu. Oman ajattelun tunnistaminen ja ajatteluvinoumien olemassaolon tiedostaminen on metakognitiivinen taito, jota voi harjoitella.

Edellä mainitussa artikkelissa tutkimusprofessori ja aivotutkija Minna Huotilainen kuvaa, kuinka nykymaailmassa esimerkiksi Facebook kohdentaa ihmisille niitä uutisia, toimintoja ja tapahtumia, joista hän on jo valmiiksi kiinnostunut. Näin ihminen pikku hiljaa lipuu syvemmälle oman kuplansa sisään. Samalla  tavalla Google kohdentaa hakujen tuloksia ja tällä voi olla arvaamattomia seurauksia. Median ja tietysti myös sosiaalisen median kyky manipuloida ihmisten ajattelua ja mieliä on totta kai ollut pitkään tiedossa. Ihmisen on kuitenkin mahdollista tunnistamalla ajatteluvinouman olemassaolo ja harjoittamalla metakognitiotaan jonkin verran vaikuttaa manipulointiin ja markkinointiin.

Metakognition kautta pääsemme blogin varsinaiseen aiheeseen eli oppimiseen. Metakognitio ohjaa lähes kaikkia oppimisprosesseja. Hyvä oppiminen voi joskus olla tiedostamatonta, mutta varmemmin oppimistuloksiin päästään varsinkin aikuisiällä silloin, kun tiedetään mitä ollaan tekemässä ja miksi. Metakognitiotaidot vaativat harjoitusta siinä missä muutkin taidot. Jokapäiväinen meditaatio esimerkiksi parantaa tutkitusti kykyä tunnistaa omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Tiedon oppimisessa uuden tiedon tunnistaminen on aivan ensimmäinen askel. 

Samalla tavoin ajattelutaitojen opettelemisessa omien ajatusten tunnistaminen on ensimmäinen askel. Ihminen voi oppia tarkastelemaan itseään ja omaa ajatteluaan ikään kuin ulkopuolisen silmin.

Jos opimme tunnistamaan ajatuksiamme, meillä on mahdollisuus parantaa sekä oppimista että ajatteluvääristymiemme tunnistamista. Sen vuoksi metakognition harjoittaminen tavalla tai toisella on välttämätöntä kasvussa kohti hyvää oppijaa ja parempaa ihmisyyttä. Oli keino sitten meditaatio, mindfullness, jooga, kestävyysjuoksu, kalastus tai joku muu, niin syvenny kerran päivässä siihen, mitä oikeasti ajattelet, millä sen perustelet ja mitä vinoutumia siihen liittyy. Päivä päivältä alat kulkea avoimemmin silmin, valmiimpana oppimaan ja saatat nähdä maailman joskus jopa niiden silmin, jotka ovat kanssasi eri mieltä.

Tuomo Loukomies

Oppimisvalmentaja 

PS. Jätä sähköpostiosoitteesi, jos haluat oppia nopeammin ja hyödyntää koko aivojesi potentiaalin.

Saat heti ymmärtävän lukemisen työkalun, jonka avulla opit nopeammin. Työkalu sisältään videon ja 4 käytännön ohjetta. Klikkaa TÄSTÄ.

Kyllä! Haluan tietää miten voisin oppia nopeammin ja työskennellä tehokkaammin.


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa