Osa 18 - Pessimisti ei opi

[fa icon="calendar'] 21.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

 

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 18 - Pessimisti ei opi

Älykkyys on pitkään nähty psykologiassa muuttumattomana ja synnynnäisenä ominaisuutena. Se, mistä tekijöistä älykkyys koostuu vaihtelee eri teorioissa. Käytettyjä ovat esimerkiksi Thurstonen seitsemän peruskyvyn määrittely, jossa älykkyyden taustalla olevat tekijät on jaoteltu seuraavasti:

  1. Kielellinen ymmärrys

  2. Kielellinen sujuvuus

  3. Numeerinen kyky

  4. Avaruudellinen hahmottaminen

  5. Muisti

  6. Päättelykyky

  7. Havaitsemisen nopeus

Lue lisää

Osa 17 - Samassa veneessä

[fa icon="calendar'] 17.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

 

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 17 - Samassa veneessä

Malcom Gladwellin kirjassa Daavid ja Goljat kuvataan lahjakkaan Caroline Sacksin tapaus. Hän pääsi opiskelemaan luonnontieteitä arvostettuun Brownin yliopistoon. Vaikka Caroline oli ollut erittäin hyvä opiskelija, vertasi hän Brownissa itseään muihin ja huomasikin olevansa vain keskiverto opiskelija. Todellisuudessa tämä tarkoitti sitä, että Caroline oli varmasti luonnontieteiden opiskelijana parhaan prosentin joukossa koko USA:ssa. Tätä hänen oli kuitenkin mahdoton hahmottaa. Koska kyseessä oli todellinen huippukoulu, myöskään arvosanat eivät tulleet helposti. Saatuaan kemian kurssista arvosanan B-, Caroline oli shokissa. Hän ei ollut koskaan saanut niin alhaista (hyvän alaraja) arvosanaa mistään luonnontieteen kurssista. Asiat pahenivat. Orgaanisen kemian kurssin aikana Caroline ei enää kestänyt riittämättömyyden tunnettaan ja sai tarpeekseen. Hän vertasi itseään muihin, koki epäonnistumisen tunteen ja lopetti opiskelun. Hän oli ollut pienen lammen iso kala, eikä kestänyt olla ison lammen pieni kala. Tätä kokemusta kutsutaan “suhteelliseksi deprivaatioksi”. Tämä tarkoittaa, että vertaamme itseämme niihin, jotka ovat kanssamme “samassa veneessä”. Emme siis absoluuttisesti kaikkiin ihmisiin. Sosiaalinen konteksti kehystää yleensä aina motivaatiotamme ja muodostamme minäpystyvyysuskomuksemme tahtomattamme suhteessa muihin.

Lue lisää

Osa 16 - Minä pystyn

[fa icon="calendar'] 14.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

 

 

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 16 - Minä pystyn

 Albert Banduran kehittämään sosiaalisen oppimisen teoriaan kuuluu ajatus tarkkailevasta ja erityisesti jäljittelevästä oppimisesta. Sosiaalinen ympäristö ja toimintakulttuuri myös opettaa sen, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei-toivottavaa käytöstä. Sosiaalinen oppiminen voi myös tarkoittaa sellaista toimintaa, jossa ryhmän läsnäolo tuottaa paremman motivaation toimintaan (vaikkapa kuntoilu yhdessä) tai vahvistaa ei-toivottua käytöstä (joukossa tyhmyys tiivistyy-ajatus). Matematiikan ryhmässä oli pyrkimys myös luoda positiivista ryhmähenkeä, joka tukisi oppimista ja minäpystyvyyttä.

Lue lisää

Osa 15 - Ihmisen perustarpeet

[fa icon="calendar'] 10.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

 

Lue lisää

Osa 14 - Älä usko kaikkea mitä ajattelet

[fa icon="calendar'] 07.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 14 - Älä usko kaikkea mitä ajattelet

Ihmisen todellisuus ei ole totta. Subjektiivinen todellisuus ei ole sama asia kuin objektiivinen realismi. Todellisuus on aina tulkitsijan näkemys asiasta. Vanha Buddhalainen kysymys siitä, kuuluuko ääntä, jos puu kaatuu metsässä, mutta kukaan ei sitä kuule, on hyvä esimerkki subjektiivisestä todellisuudesta: Ääntä ei kuulu. Puun kaatuminen tuottaa kyllä painetta ja  värähtelyä ilmassa, mutta ääni syntyy vasta havaitsijan aivoissa. Mielessä oleva käsitys siitä, millaisessa todellisuudessa elämme on vain mielen luoma kuva todellisuudesta. Joni Martikainen on kirjoittanut aiheesta loistavan kirja Älä usko kaikkea mitä ajattelet. Aivomme käsittelevät aistitietoa, joka on usein vajaavaista. Puutteet aivot korjaavat arvaamalla. Esimerkiksi näköaistimme sammuu ja käynnistuu kolme kertaa sekunnissa. Väliin jäävät mikrosekunnit aivot korvaavat rakentamalla parhaan mahdollisen arvauksen.

Lue lisää

Osa 13 - Kuka oppii ja miksi?

[fa icon="calendar'] 04.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 13 - Kuka oppii ja miksi?

 

Oppimisen kannalta olennaista on oppijan selitys oppimis- tai koetapahtumista ja niiden tuloksista. Oppija, jonka näkemys oppimisestaan perustuu siihen, että olosuhteet ja todellisuus ovat muuttuvia ja niihin voi vaikuttaa, uskoo, että harjoittelemalla ja työnteolla voi saavuttaa parempia tuloksia. Toisaalta oppija, joka uskoo lahjakkuuden olevan oppimistulosten kannalta merkittävin tai jopa ainoa asia, uskoo, ettei mikään määrä työtä voi parantaa tuloksia. Tällöin syy nähdään pysyvänä, synnynnäisenä ja muuttumattomana.

Lue lisää

Osa 12 - Positiiviset harhakuvitelmat

[fa icon="calendar'] 20.12.2018  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 12 - Positiiviset harhakuvitelmat

On käynyt ilmi, että palautteen laadulla on aivan olennainen merkitys motivaatiolle ja sitä kautta oppimiselle. Palautteen saaminen on aina olennaista motivaation kannalta. Vaikka monet behavioristiset motivaatiomallit ovatkin korvattu monimutkaisemmilla selitysmalleilla kuin suoralla syy-seuraus- suhteen selityksellä, niin opettajan tai vanhemman antaman palautteen määrää ja laatua ei voi jättää tarkastelematta käsiteltäessä oppimiseen liittyvää motivaatiota.

Lue lisää

Osa 11 - Työ ennen hupia

[fa icon="calendar'] 17.12.2018  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 11 - Työ ennen hupia

Niiden ihmisten, joilla impulssikontrolli on heikko, on harjoiteltava itsekuria ja lykättyä tarpeentyydytystä. Vanha sanonta “työ ennen hupia” pitää siinä mielessä paikkansa, että harvemmin ihminen pystyy hyviin oppimissuorituksiin näkemättä vaivaa. Ja jos pystyykin, niin oppimistulokset eivät tällöin ole juuri koskaan pysyviä. Myös Viljamaa puhuu itsekurin käsitteestä ja työnteon merkityksen ymmärtämisestä. Oppimisen kannalta onkin olennaista ymmärtää, että pysyvää tiedollista oppimista harvemmin tapahtuu ilman työtä ja vaivannäköä. Elisabeth ja Robert Bjork kuvaavat ilmiötä käsitteellä “desirable difficulties”. Carol Dweck taas kuvaa asiaa lauseella:“Effortful learning changes the brain” Palaamme halutun haasteen periaatteeseen kirjassa myöhemmin

Lue lisää

Osa 10 - Vaahtokarkkikoe

[fa icon="calendar'] 13.12.2018  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 10 - Vaahtokarkkikoe

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa kirjoittaa Helsingin sanomien (HS 13.8.2015) artikkelissa nimenomaan lykätyn tarpeentyydytyksen merkityksestä ihmisen menestykselle myöhemmässä elämässä. Viljamaa viittaa kuuluisaan Stanfordin yliopiston “vaahtokarkkikokeeseen”, jossa testattiin lasten kärsivällisyyttä ja impulssikontrollia siten, että heidät laitettiin huoneeseen, jossa oli pöydällä lautasella vaahtokarkki. Heille sanottiin, että jos he odottavat vartin, he saavat kaksi vaahtokarkkia.

Lue lisää

Osa 9 - Mitä on motivaatio

[fa icon="calendar'] 10.12.2018  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 9 - Mitä on motivaatio

Motivaatio on perinteisesti määritelty sisäiseksi tilaksi, joka saa aikaan, ohjaa ja pitää yllä toimintaa. Motivaatio vaikuttaa siihen, mitä valintoja yksilö tekee eri toimintavaihtoehtojen välillä. Yksi näkökulma motivaatioon on ollut tutkia yksilön tavoitteita, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaansa ja hänen tunteidensa viriämistä. Tämä tarkoittaa, että vaikkapa opiskelijan itse itselleen asettamat tavoitteet voivat vaihdella sekä sisältönsä- että laajuutensa puolesta eri henkilöiden välillä paljonkin. Tämän luvun alun tarinassa matematiikan kurssilaiset kokivat kurssille tullessaan, että heillä ei ole valtaa vaikuttaa omaan osaamiseena matematiikassa ja heidät on tuomittu epäonnistumaan. Heidän tunteensa matematiikkaa kohtaan olivat negatiivisia.

Lue lisää