« takaisin

Osa 25 - Sisäisen motivaation merkitys työssä

[fa icon="calendar'] 14.02.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Metataidot, Oppiminen, Blogi

technician-working-PS4DPKC

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 25 - Sisäisen motivaation merkitys työssä

Mitä tästä kaikesta sitten voisi vetää yhteen työelämässä olevan ihmisen näkökulmasta? Esitän seuraavassa itse muovaamani perusmallin neljästä tärkeästä sisäisen motivaation ajurista, jotka näkyvät niin työssä kuin oppimisessakin. Nämä neljä eivät tietenkään ole omia oivalluksiani, vaan perustuvat itsemääräytymisteoriaan, Frank Martelan ajatuksiin sekä Daniel Pinkin kirjaan Drive. Ajatukset ovat siis muiden, mutta virheet, väärinymmärrykset ja tulkinnat omiani.

Kaiken perustana toimivat ihmisen psykologiset perustarpeet, joiden täyttyminen antaa ihmiselle mahdollisuuden kokea intoa, flowta, draivia ja täyttymystä. Siis motivoitua sisäisesti, oppia jyrkkenevällä kulmakertoimella sekä viihtyä ja kukoistaa työssään.

Ensimmäisenä tulee tarkoitus (purpose). Meidän on täysin välttämätöntä kokea työssämme tekevämme tarkoitukseen tähtäävää toimintaa. On oltava päämäärä, selkeä visio, siitä minne ollaan menossa ja mihin koko touhu tähtää. Tarinan mukaan 1930-luvun laman aikaan tehtiin metsureilla koe, jossa tuplapalkalla työskenteleviä metsureita kiellettiin käyttämästä kirveen ja sahan teräviä puolia. Pisimpään älyttömyyttä jaksanut kertoi lopulta kolmen viikon jälkeen eroamisen syyksi kuuluisan lauseen “You got to see the chips fly!”. Meidän on kerta kaikkiaan välttämätöntä nähdä työmme tulokset ja kokea tekevämme tarkoituksenmukaista työtä. Jos meiltä riistetään järkevän työskentelyn mahdollisuus ja tarkoituksen luoma päämäärä, motivaatiomme romahtaa ja teemme vain vähimmäismäärän, minimin.

Monessa työyhteisössä on tämä tilanne. Ihmisten työn suunta on tavalla tai toisella hukassa ja tehdään minimitaso. Itse muistan voimakkaimmin kokeneeni tarkoituksen puutetta armeija-aikoina, jolloin koko päivän kaivamisen jälkeen kaivannot piti täyttää, etteivät ne joudu vihollisen käsiin…

Omassa käsitteistössäni erottelen tarkoituksesta (purpose) merkityksen (meaning), jolla tarkoitan merkitystä oman itsen ulkopuolella. Merkitys on sitä, jota Frank Martela kutsuu tarpeeksi tehdä hyvää (benevolence). Joissain ammateissa ja tehtävissä tämän tarpeen toteutuminen on ilmeisempää kuin toisissa (lastenlääkäri vs. pörssimeklari). Melkein kaikista ammateista merkitys oman itsen ulkopuolella on kuitenkin löydettävissä. Merkityksen tunteen tarpeellisuudesta henkiselle hyvinvoinnillemme kertoo se, kuinka suosittua vapaaehtoistyö on.

Palatkaamme luvun alussa olleeseen esimerkkiin lukion matematiikan tukiryhmästä. Käytännössä ryhmä oli turboahdettua tukiopetusta. Miksi kutsun sitä turboahdetuksi? Koska ryhmän pääasiallinen tehtävä oli opettaa opiskelijat uskomaan omaan kykyynsä oppia, ei niinkään kerrata yhtälöitä ja prosentteja. Tämä kyky tuotti heille motivaation, joka puolestaan tuotti kaikki muut tulokset. Useimmiten ei kyse ollut todellakaan edes positiivisista harhakuvitelmista, vaan aiva raa´asta realismista. Näillä opiskelijoilla oli valmius selviytyä lukion lyhyen matematiikan oppimäärästä. Jonkun piti vain kertoa se heille niin, että he uskoivat sen.

Kertaus motivaatiosta

Kaikki oppiminen edellyttää motivaatiota. Behavioristinen oppimiskäsitys tarkoittaa, että oppiminen perustuu ehdollistumiseen ja oppimismotivaatiota voidaan parantaa palkkioilla ja rangaistuksilla. Moderni motivaatiotutkimus ei tue tätä ajattelutapaa. Nykyisin ajatellaan, että ihmisen psykologiset perustarpeet, kuten tarve autonomiaan, kompetenssiin ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä paremman puutteessa perusteetonkin usko omiin kykyihin parantavat motivaatiota ja voivat johtaa sisäiseen motivaatioon.

Flow-tila on äärimmäistä sisäistä motivaatiota, jossa motivaatioon ei kohdistu minään kohdistuvia kokemuksia, vaan keskiössä on itse tekeminen. Motivaatio rakentuu usein sosiaalisesta viitekehyksestä, jossa ihminen asettaa itsensä muiden ihmisten muodostamaan kehykseen ja vertaa itseään muihin. Hyväkään tulos ei tahdo riittää, jos kaikki muut menestyvät ympärillä paremmin.

Palkitsemismenetelmät korostavat vertailua muihin, heikentävät ongelmanratkaisukykyä ja saattavat jopa alentaa motivaatiota. Motivaatio alkaa usein positiivisesta onnistumisen tunteesta, joka johtaa positiiviseen kierteeseen. Aikuisuuteen kuuluu tunnekontrolli, jonka avulla voidaan saada suoritettua sellaisiakin oppimistehtäviä, jotka eivät tuota positiivisia tunteita tai välitöntä palautetta. Kiinnostus on motivaatiota tietää lisää, oppia jostakin asiasta ja tutustua siihen tarkemmin. Kiinnostus edellyttää pohjatietoa asiasta, johon kiinnostus kohdistuu. Kiinnostusta on kahdenlaista; henkilökohtaista kiinnostusta ja tilannesidonnaista kiinnostusta.

KYLLÄ, HALUAN OPPIA NOPEAMMIN JA TYÖSKENNELLÄ TEHOKKAAMMIN!


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa