« takaisin

Oppijan 10 virhettä - Osa 6/10 Muisti

[fa icon="calendar'] 05.08.2016  |  Tuomo Loukomies  |  Oppiminen

Muisti

Tämän blogisarjan Tarkoitus on perinteisten “Tee näin ja näin, niin opit paremmin”- ohjeiden sijaan kiinnittää huomio niihin oppimistamme estäviin harhakuvitelmiin, ajatusvääristymiin ja suoranaisiin virheisiin, joihin me kaikki syyllistymme.

Tänään otamme blogisarjassamme käsittelyyn muistin. Jos pidämme oppimisen määritelmänä lausetta:Oppiminen on haluttua, tietoista ja pysyvää muutosta ajatteluun, toimintaan tai tunteisiin”, huomaamme, että kaikki muistaminen ei ole oppimista, mutta kaikki oppiminen kyllä vaatii muistamista. Edellä mainitulla oppimisen määritelmällä on toki puutteensa, kuten se, ettei se laske tiedostamatonta oppimista tai huonojen tapojen oppimista oppimiseksi, mutta ei nyt jäädä jumiin tähän määritelmään, vaan keskitytään siihen, miten muisti toimii.

Kun luet lehdestä tai netistä uuden tiedon, kuulet keskustelussa ristiriitaisen mielipiteen, katsot hetken tuntemattoman kaupungin karttaa tai koitat pitää mielessäsi tuttavan puhelinnumeroa, käytät työmuistiasi. Työmuisti on lyhytkestoisen muistin se osa, joka prosessoi, eli muokkaa juuri aistien välityksellä saamaamme tietoa. Joidenkin tutkimusten mukaan keskimääräinen työmuistin laajuus on noin seitsemän yksikköä, mikä juuri tarvitaan vaikkapa puhelinnumeron muistamisessa.

Jos yrität muistaa puhelinnumeroa sellaisenaan, et varsinaisesti käytä työmuistiasi. Jos taas pilkot sen osiin ja luot mielessäsi assosiaatioita, otat työmuistisi käyttöön ja onnistut luultavasti todennäköisemmin palauttamaan muistettavan asian myöhemmin mielestä.

Perusperiaate on yksinkertainen: Mitä perusteellisemmin käsittelet muistettavaa materiaalia työmuistissa, sen paremmin muistat sen ja pystyt palauttamaan sen mieleesi myöhemmin. Valitettavasti moni yrittää oppia asioita ohittamalla työmuistin prosessorin kokonaan. Kirjan lukeminen sivu sivun perään tuottaa harvoin kokemuksen siitä, että oppii kirjan sisällön. Romaania lukiessa se vielä onnistuu, koska juoni tuottaa työmuistimme visuaaliselle lehtiölle ikään kuin elokuvaa koko ajan lukiessamme ja tällöin työmuisti on aktiivinen. Lisäksi visuaaliset mielikuvat tallentuvat huomattavasti paremmin muistiin kuin pelkkä kielellinen materiaali.

Tieto- tai oppikirjaa lukiessamme tilanne on toinen. Muistatko tilannetta, jossa sivua kääntäessäsi havahdut siihen, että et muista yhtään asiaa, mitä edellisten minuuttien aikana olet lukenut? Skannerisi eli katseesi on skannannut tekstiä, mutta kovalevylle muistiisi ei ole jäänyt mitään. Onko koneessasi siis väärät ajurit?

Työmuistin kapasiteetti on siis rajallinen. Kun yritämme oppia jotain uutta, työmuistikapasiteetin rajat tulevat nopesti vastaan. Ratkaisu on pilkkoa opittava informaatio pienempiin paloihin. Ei pihviäkään syödä niin, että tungetaan se kerralla suuhun. Siitä leikataan pieniä paloja ja niitä pureskellaan. Sama homma pitäisi tehdä tiedon kanssa.

Jos häiritset työmuistiasi niin, että yrität tehdä kahta asiaa yhtä aikaa (multitasking) tai yrität omaksua tietoa liian isoina paloina, muistisi toiminta häiriintyy tai jopa estyy.

Hei! Jos haluat tehdä oppimisestasi vaikeaa toimi seuraavalla tavalla:

  1. Älä tutustu aiheeseen mitenkään etukäteen. Älä ainakaan keskustele siitä kenenkään kanssa.
  2. Jos kyseessä on lukeminen, lue mahdollisimman nopeasti ja pitkiä pätkiä putkeen. Älä vaan pilko tekstiä osiin, tee muistiinpanoja tai pysähdy pohtimaan omien esimerkkien kautta opittavaa asiaa.
  3. Jos kyseessä on kuunteleminen, muista tehdä jotain muuta samalla. Multitasking on parasta oppimisen ja muistin tukemista.

Jos kuitenkin sattuisi käymään niin, että pystyt lukemaan tekstiä ja muistamaan siitä jotain, niin unohtaminen on salakavala vihollinen. Kuinka usein käy niin, että pidät jotain tietoa tai asiaa NIIN uskomattoman tärkeänä tai mullistavana, että TIEDÄT muistavasi sen myöhemmin. “Ei näin ilmiselvää asiaa tarvitse kirjoittaa muistiin”. Väärin menee. Et muista sitä luultavasti viikon päästä 80% varmuudella. Vuoden päästä se on unohtunut 99,99% varmuudella. Mistä tiedän tämän?

Koska minä teen itse muistiinpanoja kaikesta ja koko ajan. Niitä tehdessäni joudun prosessoimaan, jäsentämään ja miettimään sitä mitä yritän oppia. Pistän työmuistiani töihin. Luulen oppivani paljon. Sitten kolmen kuukauden päästä vanhoja muistiinpanojani lukiessani, niissä olevat asiat ovat yhtä uusia, kuin jos lukisin niistä ensimmäisen kerran. Tätä unohtamisen sudenkuoppaa kutsutaan osaamisharhaksi. Aivot on uskomattoman tehokas oppimistyökalu, mutta aivan yhtä uskomattoman hyvin ne myös unohtavat asioita.

Tuomo Loukomies

Oppimisvalmentaja

PS. Jätä sähköpostiosoitteesi, jos haluat oppia nopeammin ja hyödyntää koko aivojesi potentiaalin.

Saat heti ymmärtävän lukemisen työkalun, jonka avulla opit nopeammin. Työkalu sisältään videon ja 4 käytännön ohjetta. Klikkaa TÄSTÄ.

Kyllä! Haluan tietää miten voisin oppia nopeammin ja työskennellä tehokkaammin.


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa