« takaisin

Osa 19 - Muovautuvat aivot

[fa icon="calendar'] 24.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

 jesse-orrico-60373-unsplash

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 19 - Muovautuvat aivot

On nimittäin niin, että käsityksemme aivoista ovat muuttuneet perinteisten älykkyystestien kehittämisen jälkeen viime vuosien aikana huimasti. Aivojen muovautuvuuden eli plastisiteetin on havaittu olevan aivan uskomattoman monipuolinen ominaisuus. Vuosisatoja luultiin, että aivot ovat muuttumattomat ja pysyvät. Sanottiin, että “ei voi kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu”. No, nykyään tiedetään, että kauhalla voi tosiaan ottaa, jos aivoja harjoitetaan.

Norman Doidgen kirjassa The Brain that changes itself  kuvataan toinen toistaan uskomattomampia tarinoita siitä, millaisiin suorituksiin aivomme yltävät tarvittaessa jos ne saavat riittävää ohjausta ja oikeanlaisia ärsykkeitä. Kirjassa kuvataan mm. aivohalvauspotilaiden tarinoita puhe- ja kävelykyvyn palautumisesta sekä kuvaus Michelle Mackista, joka on syntynyt ilman vasenta aivopuoliskoaan. Siitä huolimatta hän pystyy elämään normaalia elämää. Hänen oikea aivopuoliskonsa on kehittynyt huolehtimaan omien tehtäviensä lisäksi kaikista vasemman aivopuoliskon tehtävistä. Hänen tapauksensa haastaa koko perinteisen käsityksen aivojen rakenteeseen liittyvästä tehtävänjaosta, jossa oikealla ja vasemmalla aivopuoliskolla on omat  tarkasti rajatut tehtävänsä.

YLE Teema esitti  aiheesta erittäin mielenkiintoisen kolmeosaisen dokumenttisarjan Aivot uuteen kuosiin, jossa Australialainen Todd Sampson harjoitti aivojaan tarkasti suunnitellulla treenillä kolmen kuukauden ajan. Hänen kognitiivista kapasiteettiaan mitattiin erittäin tarkasti sekä psykologisilla testeillä että modernin aivokuvauksen menetelmillä (mm. fMRI) ja näin pystyttiin todentamaan tapahtunut edistys. Harjoitukset olivat monipuolisia mm. muistiin, tarkkaavaisuuteen ja koordinaatioon liittyviä. Tulokset olivat uskomattomia. Kolmen kuukauden harjoituksella kaikki Sampsonin aivotoiminnot, kuten työmuisti, tarkkaavaisuuden jakaminen ja reaktiokyky olivat parantuneet merkittävästi testeissä. Merkillepantavinta oli, että muutokset näkyivät aivokuvissa. Hänen otsalohkonsa alueen tiettyjen osien massa oli lisääntynyt. Nykyään tiedetäänkin, että ihminen tuottaa kuin tuottaakin uusia aivosoluja koko ikänsä. Kokeissa on löydetty uusia neuroneita jopa yli 70-vuotiailta.

Mitä tämä tarkoittaa älykkyyden ja oppimisen näkökulmasta? Sitä, että älykkyytemme ja kykymme oppia on käytännössä rajaton. Jos uskomme, että voimme onnistua ja oppia, aivomme kyllä muovautuvat haasteen tasolle. Eivät välttämättä helposti, mutta ajan kanssa ja kovalla työllä se onnistuu. Motivaation kannalta olennaista voi olla viime kädessä positiivinenkin harhakuvitelma siitä, että pystyt siihen mihin pyrit.

KYLLÄ, HALUAN OPPIA NOPEAMMIN JA TYÖSKENNELLÄ TEHOKKAAMMIN!


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa