« takaisin

Osa 9 - Mitä on motivaatio

[fa icon="calendar'] 10.12.2018  |  Tuomo Loukomies  |  Metataidot, Oppiminen, Blogi

thought-catalog-217861-unsplash

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 9 - Mitä on motivaatio

Motivaatio on perinteisesti määritelty sisäiseksi tilaksi, joka saa aikaan, ohjaa ja pitää yllä toimintaa. Motivaatio vaikuttaa siihen, mitä valintoja yksilö tekee eri toimintavaihtoehtojen välillä. Yksi näkökulma motivaatioon on ollut tutkia yksilön tavoitteita, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaansa ja hänen tunteidensa viriämistä. Tämä tarkoittaa, että vaikkapa opiskelijan itse itselleen asettamat tavoitteet voivat vaihdella sekä sisältönsä- että laajuutensa puolesta eri henkilöiden välillä paljonkin. Tämän luvun alun tarinassa matematiikan kurssilaiset kokivat kurssille tullessaan, että heillä ei ole valtaa vaikuttaa omaan osaamiseena matematiikassa ja heidät on tuomittu epäonnistumaan. Heidän tunteensa matematiikkaa kohtaan olivat negatiivisia.

Perinteisen tavan lisäksi voidaan motivaatio luokitella joko persoonallisuuden piirteeksi (pysyvä ominaisuus) tai tilaksi (tilanteen mukaan muuttuva ominaisuus). Tämä näkyy esimerkiksi kiinnostuksen kohteiden pysymisenä samana tai muuttumisena tilanteen mukaan (esimerkki tästä voisi olla vaikka suomalaisten jääkiekon seuraaminen MM-kisojen aikaan: moni seuraa kisoja ja katsoo kaikki suomen pelit syystä tai toisesta, vaikkei laji muuten niin kiinnostaisi). Tämä jaottelu on hyvin lähellä monien tuntemaa jaottelua ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon. Jälleen löytyy yhtymäkohta matematiikan kurssiin. Opiskelijat kokivat, että heidän peroonassaan oli ominaisuus, joka teki sekä heidän kykynsä oppia matematiikkaa heikoksi, mutta myös heidän motivaationsa oppia matematiikkaa heikoksi. Kurssin aikana yritimme saada heidät uskomaan, että he voisivat muuttaa motivaatiotaan matematiikkaa kohtaan parantamalla minäpystyvyysuskomuksia onnistumisen elämysten avulla.

Klassinen ehdollistuminen

Lähes kaikki ihmiset ovat kuulleet Pavlovin koirista. Koirille soitettiin kelloa aina, kun ne saivat ruokaa. Lopulta koirien kuola alkoi valua pelkän kellon soiton kuulemisesta. Koirat olivat ehdollistuneet kellonsoittoon, koska ne olivat oppineet, että kellon soitto tarkoitti ruokaa. Ehdollistumisen mekanismi perustuu aivojen dopamiinireseptorien toimintaan. Palkinnon saaminen aiheuttaa dopamiinin erittymistä, jonka ihminen (tai koira) tuntee mielihyvän tunteena. Kun palkkiota edeltää jokin syy, siirtyy dopamiinivaste tähän syyhyn, eli ihminen saa dopamiinimielihyvän jo palkkion odotuksesta.

Pitkään oli vallalla käsitys, että ihmisen oppimiseen pätivät samat lait kuin ruokapalkkion saamiseen. Tätä suuntausta kutsutaan behavioristiseksi oppimiskäsitykseksi ja siinä oppimismotivaatio nähdään välittömänä seurauksena palkinnon odotuksesta tai rangaistuksen pelosta.

Behavioristisessa oppimiskäsityksessä oletetaan, että ihminen toimii välittömän tarpeentyydytyksen ohjaamana, ikään kuin osittain viettiensä vallassa. Välitön palkkio parantaisi oppimista samoin kuin pelko rangaistuksesta. Ihmisen oppiminen on kuitenkin monimutkaisempi prosessi. Välittömän tarpeentyydytyksen vastakohtana voidaan nähdä lykätty tarpeentyydytys, jossa ihminen oppii hallitsemaan viettitoimintaansa sen verran, että pystyy arvioimaan lykätyn tarpeentyydytyksen tuottavan paremman lopputuloksen pidemmällä aikaperspektiivillä joko itselleen tai yhteisölleen.

Oppiminen on erittäin usein toimintaa, jossa täytyy pystyä lykkäämään mielihyvän tai nautinnon tunnetta pitkällekin tulevaisuuteen. Oppimistilanteissa oppija joutuu usein kestämään tylsyyttä ja toistoa, tekemään uhrauksia ja näkemään vaivaa. Palkinto ei koskaan ole varma ja usein se odottaa vasta vuosien päästä. Jos oppiminen perustuisi vain nopeaan palkitsemiseen, jäisivät tulokset varsin laihoiksi.

KYLLÄ, HALUAN OPPIA NOPEAMMIN JA TYÖSKENNELLÄ TEHOKKAAMMIN!


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa