« takaisin

Osa 16 - Minä pystyn

[fa icon="calendar'] 14.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

 gratisography-woman-cupcake

 

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 16 - Minä pystyn

 Albert Banduran kehittämään sosiaalisen oppimisen teoriaan kuuluu ajatus tarkkailevasta ja erityisesti jäljittelevästä oppimisesta. Sosiaalinen ympäristö ja toimintakulttuuri myös opettaa sen, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei-toivottavaa käytöstä. Sosiaalinen oppiminen voi myös tarkoittaa sellaista toimintaa, jossa ryhmän läsnäolo tuottaa paremman motivaation toimintaan (vaikkapa kuntoilu yhdessä) tai vahvistaa ei-toivottua käytöstä (joukossa tyhmyys tiivistyy-ajatus). Matematiikan ryhmässä oli pyrkimys myös luoda positiivista ryhmähenkeä, joka tukisi oppimista ja minäpystyvyyttä.

Minäpystyvyydellä (self efficacy) tarkoitetaan sitä käsitystä, mikä yksilöllä kulloinkin on omista mahdollisuuksistaan toteuttaa toivottuja toimintoja. Minäpystyvyysteorian ytimessä on ajatus siitä, että ihmisen uskomukset oman toimintansa vaikuttavuudesta vaikuttavat olennaisesti ihmisen motivaatioon ja suoriutumiseen. Tiivistettynä voisi sanoa, että se, miten uskomme selviävämme tehtävästä tai toiminnasta vaikuttaa sekä tavoitteisiin, joita itsellemme asetamme että itse suoritukseen.

Se, kuinka uskomme suoriutuvamme on tietenkin monen asian summa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä suoriutumisuskomuksissamme ovat aikaisemmat kokemuksemme. Aikaisemmat onnistumiset tai epäonnistumiset vastaavanlaisissa tehtävissä ruokkivat pystyvyysuskomuksiamme. Joskus tästä asiasta käytetään käsitteitä negatiivinen ja positiivinen kierre, jossa onnistuminen ruokkii motivaatiota, motivaatio ruokkii harjoittelua, harjoittelu parantaa seuraavan onnistumisen todennäköisyyttä ja seuraava onnistuminen jatkaa kierrettä. Negatiivisessa kierteessä logiikka pyörii päinvastoin. Kuinka negatiivinen kierre katkaistaan oppimisessa? Onnistumisen kokemuksella. usein tämä tarkoittaa riman laskemista sille tasolle, jossa onnistuminen on mahdollista. Juuri tämä oli matematiikan tukikurssin keskeisin pedagoginen oivallus. Kyse oli väliaikaisesta riman laskemisesta, jotta sitä voitiin lopulta nostaa takaisin normaalille tasolle, kun opiskelijoiden pystyvyysuskomukset oli saatu “korjattua”.

KYLLÄ, HALUAN OPPIA NOPEAMMIN JA TYÖSKENNELLÄ TEHOKKAAMMIN!


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa