« takaisin

Loukomiehen koulu podcast - Osa 13 - Henkka Hyppönen

[fa icon="calendar'] 22.12.2016  |  Tuomo Loukomies  |  Podcast

Henkka Hyppönen Shownotes

 

Moni tuntee Henkka Hyppösen TV:n ja radion nopea-älyisenä juontajana, keynote-puhujana ja mediapersoonana. Henkka on kuitenkin paljon muutakin. Hän on yritysvalmentaja ja yrittäjä sekä ennen kaikkea tietokirjailija, jonka uusin kirja Pelon hinta on aivan kuumottavan tasokas. Se on luettava, viihdyttävä ja erittäin informatiivinen.

IMG_0680-830275-edited.jpg

Henkka on tehnyt kirjan eteen valtavan määrän taustatyötä: lukenut noin 750 tieteellistä artikkelia ja raporttia sekä suuren määrän kirjallisuutta. Lisäksi hän on haastatellut lukemattomia asiantuntijoita ympäri maailmaa.

Podcastissa sain mahdollisuuden keskustella Henkan kanssa pelosta, oppimisesta, hengityksestä ja tapojen voimasta. Lisäksi käsittelyssä on viestinnän ja esiintymisen säännöt, joita kaikkia joku huippuosaaja rikkoo. Esiintymisessä tärkeää on se, että ihminen kytkeytyy omaan aiheeseensa ja on aito. Tämä lohdutti minua, jolla ei podcastintekoon ole kokemusta, mutta paljon intoa ja aitoutta piisaa.

Aamut Henkka aloittaa päiväkirjatyöskentelyllä, meditaatiolla ja “luovan tuottavalla” työllä, kuten kirjoittamisella. Tapaamiset hän pyrkii sopimaan iltapäivään. Kirjoittamisprosessissa Henkka pyrkii keskittymiseen ja on huomannut, että usein oikeaan rytmiin ja tarkkaavaisuuteen pääsemiseen vaaditaan yli tunnin työskentely. Pieninä paloina voi tehdä sitten vaikka editointia. Huonon keskittymisen työskentelystä voi toisinaan Henkalle koitua enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä Henkan tapa poikkeaa huomattavasti vaikkapa Alf Rehnin tavasta työskennellä.

Liikuntapuolella Henkka satsaa joogaan, brassijujutsuun ja punttisaliin. Puhe- tai nauhoituspäivinä Henkka pyrkii virittäytymään joogalla. Kehon virittäminen ennen suoritusta, on kyse sitten esiintymisestä tai urheilusta, on Henkalle itsestäänselvyys.

Mielen tyhjentäminen fyysisellä treenillä tai rumpuja soittamalla on eräs tapa, jolla voi rentoutua ja saada tiedostava mieli pois päältä, päästä jopa flow: hun.

Koulussa Henkka kertoo olleensa levoton, mutta kiinnostunut. Urheilu eli lätkä vei vanhempana mielenkiinnon paitsi koululta, myös rumpujen soitolta. Mielikuvaoppiminen ja -harjoittelu on Henkalle tuttua nuoruuden lätkäharjoituksista. Kaikki mitä tekee muuttuu melko pian oppimisen alustaksi ja -välineeksi. Oppiminen on Henkalle tulosten valossa ollut helppoa, koska oppiminen on hänelle tapa kaikessa mitä hän tekee.

Tim Ferrissin ja monen muun asiantuntijan tapaan oppiminen on usein mallioppimista. Kysymys on aika usein siitä, mitä tekevät luonnostaan parhaat sekä ne, joista on kovan työn tuloksena tullut parhaita omalla alallaan. Pilko heidän tekemisensä ja metodinsa osiin ja matki, kerää vaikutteita ja ota nöyrästi palautetta. Liitä tähän analyysi, kirjallisuus ja kokeileminen käytännössä. Näillä keinoin löytyy oppimisen ydinkomponentit vaikkapa uuden työn harjoittelussa. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin ja Henkka onkin huomannut, että kaikki eivät näin tee, vaikka työkalut siihen olisivatkin olemassa. Oman mallinsa hän on oppinut intuitiivisesti.

Kyllä! Haluan tietää miten voisin oppia nopeammin ja työskennellä tehokkaammin.

Metakognitioon Henkalla on nöyrä asenne. Hänen mukaansa olennaista on tiedostaa se, että omassa ajattelussa on valtavia aukkoja ja itse on erittäin usein väärässä. Häiritsevä ajatus siitä, on valtavasti asioita, jotka on ymmärtänyt väärin ja oppinut pieleen, muttei edes tiedä, mitä ne ovat, piinaa Henkkaa. Yleisesti ihmisiltä tuntuu puuttuvan metakognitiota ja kykyä tunnistaa omaa ajatteluaan ja mahdollisia virheitään.

Nykymaailmassa korostuu helpon ja yksinkertaisen totuuden hakeminen, jonka parhaassa tapauksessa kertoo "perheen pää", eräänlainen vahva isä. Tämä on “infantiili fantasia” vahvan johtajan voimasta ja kaikkivoipaisuudesta. Omaan asiaansa uskovien poliitikkojen on helppo kerätä ääniä tässä hierarkkisten laumaeläinten yhteiskunnassa.

Ihmisen selviytymiselle on evoluution näkökulmasta ollut järkevää pienentää riskiä ja jokainen itse tehty päätös on riski. Tämän vuoksi syvällä sisimmässämme olemme usein tyytyväisiä, kun joku tekee päätökset puolestamme. Trumpit ja Brexitit ovat seurausta viime kädessä riskien minimoinnista. Olemme kaikki pelkureiden jälkeläisiä ja taitavat populistit osaavat käyttää irrationaalisia pelkoja näppärästi hyväkseen.

Get_it_on_iTunes_Badge_FI_0209_kopio.png

Pelon hinta- kirjan kirjoittaminen lähti ärsyynnyksestä sitä kohtaan, että pelkoa mystifioidaan ja esitetään, ettei sille voida tehdä mitään. Ajatus johti siihen, että kirjaan tuli melko fysiologinen ja neurologinenkin näkökulma pelkoa kohtaan. Viime kädessä tärkeää on se, että pelolle ja lamauttavalle jännitykselle voi tehdä paljonkin. Esiintymispelkoon ja koejännitykseen voi saada apua ja autonomisen hermoston toimintaan voi vaikuttaa erityisesti hengityksen avulla. Kuuntele podcastista miten!

 

Kuuntele myös muun muassa:

Vaikuttaako pelko jopa älykkyyteen?

Miten pelot voivat tuhota opiskelun ja vaikuttaa työntekoon?

Voiko pelolla johtaja menestyä?

Entä mikä on pelkomuisto ja voiko siihen vaikuttaa?

Milloin pelko toimii?

Mitkä kaksi tekijää ovat tärkeitä luovan ryhmän toiminnassa?

 

Linkkejä aiheeseen liittyen:

Henkasta:

http://www.henkkahypponen.com/

http://plusoneagency.com/

Tästä Pelon hinta -pokkari, et varmasti pety!

http://www.adlibris.com/fi/kirja/pelon-hinta-9789513187774

Ja äänikirjana:

https://soundcloud.com/search?q=pelon%20hinta

Steven Porges ja polyvagal-teoria:

https://www.youtube.com/watch?v=8tz146HQotY

http://stephenporges.com/

 

Tuomo Loukomies

PS. Jätä sähköpostiosoitteesi, jos haluat oppia nopeammin ja hyödyntää koko aivojesi potentiaalin.

Saat heti ymmärtävän lukemisen työkalun, jonka avulla opit nopeammin. Työkalu sisältään videon ja 4 käytännön ohjetta. Klikkaa TÄSTÄ.

 

 


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa