« takaisin

Batman vs. Superman! Häiveoppiminen on uusi musta!

[fa icon="calendar'] 20.02.2017  |  Tuomo Loukomies  |  Oppiminen

Musta-033588-edited.jpeg 

Häiveoppiminen? Mitä se sellainen on? Kävipä niin, että kun pitää mielen avoimena, toisinaan oppii jotain uutta. Jollet ole kärpänen tai etana, lasinsileään on vaikea tarttua. Aivan kuten viruskin tarttuu hengitysteiden epätasaiseen ja rosoiseen pintaan, usein oppimisenkin kohdalla tarvitaan tartuntapintaa ja rosoa. Sana häiveoppiminen herätti minussa rosoisen tunteen, johon uusi käsite pääsi tarttumaan kuin varkain.

Käsittelin aihetta viime viikon “kolmen kohdan keskiviikko”- kirjeessäni (jonka saat halutessasi täältä ensi viikosta alkaen). Aiheen pikainen sivuuttaminen ei kuitenkaan tuntunut riittävältä. 

Itseltä salaa?

Lyhykäisyydessään häiveoppiminen tarkoittaa sitä, että opimme itseltämme salaa. Miten niin “itseltämme salaa”? No siten, että oppiminen tapahtuu täysin tiedostamattoman mielen alueella. Alueella, jota Daniel Kahneman kutsuisi nimellä “systeemi 1” .

Systeemi 1 on nimitys automaattiselle mielellemme, joka nopean prosessoinnin ja intuition avulla ohjaa jokapäiväistä toimintaamme ja päätöksentekoamme säästäen samalla energiaa ja kapasiteettiamme niihin hetkiin, jolloin todella tarvitsemme tietoista harkintaa ja analyyttistä päätöksentekoa.

Voisi ajatella, että tällainen oppiminen on sitä parasta oppimista. Vastaahan automaattinen ja nopea tiedostamaton mieli suurimmasta osasta ajatuksiamme arkipäivän askareissa ja toiminnoissa. Mikäs sen parempaa kuin oppiminen siinä sivussa ikäänkuin huomaamatta ja itsestään?

Vanha kunnon metakognitio

Joskus erittäin tietoinen, suunniteltu ja analyyttinen oppiminen, jota voisi kutsua metakognitiiviseksi oppimiseksi hakkaa muut metodit. Tässäkin blogissa usein esillä ollut metakognition käsite on omassa ajattelussani aina ollut jollakin tavoin parasta mahdollista oppimista. Äärimmäisen tietoista ajattelua ja toimintaa, joka tuottaa loogisia, jäsenneltyjä ja ennen kaikkea muistettavia kokonaisuuksia.

Nyt häiveoppimisen käsite haastoi omaa ajatteluani. Matias Vakkilaisen blogi häiveoppimisesta ja Lauri Järvilehdon vetämän Lightneer- oppimispelin vaikutukset saivat minut ajattelemaan jälleen metakognitiota.

Helppo, automaattinen ja hauska häiveoppiminen on se tapa, jolla lapsi oppii. Mitä pienempi, sitä vähemmän lapsi omaa oppimistaan pohtii. Metakognitio vaatii toimiakseen kehittynyttä kykyä tunnistaa omaa ajatteluaan ja mielensä prosesseja. Toisin sanoen vauva, pikkulapsi tai vaikkapa koira oppivat monia asioita, mutta eivät pohdi sitä, että ovat oppineet. He eivät itse tunnista muutosta, ellei joku osoita sitä heille. He ovat oppineet itseltään salaa.

Tunteet peliin

Tunteet liittyvät itseltään salaa oppimiseen merkittävästi. Jos haluamme, että lapsi oppii jotain huomaamattaan, yleensä kannattaa yhdistää oppiminen voimakkaaseen tunnekokemukseen. Mielellään tietysti positiiviseen, mutta vaikkapa pelästyminen on eräs parhaista opettajista. Pelkokokemuksen kautta opittu ei välttämättä poistu ihmisestä koko elämän aikana. Eri asia tietysti on, onko pelolla opettaminen eettisesti oikea ratkaisu ja mitä haittavaikutuksia traumatisoivalla oppimiselle on. Silti sitä käytetään ja siihen luotetaan.

Metakognitiivisen oppimisen kohdalla on toisin. Toki siihenkin voi ja kannattaa yhdistää tunnekokemus, mutta pääroolissa metakognitiossa on analyyttinen järki, joka ohjaa oppimista erittäin tietoisiin ratkaisuihin. Nämä ratkaisut, eräänlaiset “strategisen oppimisen työkalut” palvelevat tarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla.

Häiveoppiminen ja metakognitio ovat ikään kuin tietoisuusjanan ääripäät. Oppimisen Batman vs. Superman. Oheisessa kaaviossa olen yrittänyt hahmotella hieman ajatuksiani aiheesta. On syytä huomata, että nelikentän ääripäät eivät sulje toisiaan pois ja voivat esiintyä yhtä aikaa. Ehkä se kuitenkin avaa asiaa jonkin verran.

Häiveoppiminen-551283-edited.jpg

Tuomo Loukomies

Oppimisvalmentaja 

PS. Paina alla olevaan nappia jos tuntuu siltä, että työyhteisösi kykyä oppia uutta olisi kiinnostavaa kehittää.

Kyllä! Haluan tietää miten voisin oppia nopeammin ja työskennellä tehokkaammin.


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa