« takaisin

Osa 20 - Flow-kokemus

[fa icon="calendar'] 28.01.2019  |  Tuomo Loukomies  |  Blogi, Oppiminen, Metataidot

brandon-mowinkel-693342-unsplash

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 20 - Flow-kokemus

Moniin motivaatioteorioihin liittyvät olennaisesti yksilön omaa minää koskevat tulkinnat. Motivaation käsite liittyy siis siihen, kuinka ihminen kokee itsensä ja suoriutumisensa. Vaikkapa minäpystyvyysteoriassa tämä on olennaisen tärkeää. Negatiiviset ennakko-oletukset omasta suoriutumisesta laskevat suoritustasoa ja positiiviset nostavat.

Kiinnostava näkökulma motivaatioon on Mihalyi Csikszentmihalyin esittämän Flow-teorian näkemys siitä, etteivät itseen suhteutetut ajatukset ja kokemukset kuulu ollenkaan optimaalisen prosessin kulkuun erityisen vaativien tai taitavien suoritusten kyseessä ollessa. Teorian mukaan optimaalisesti motivoituneelle suoritukselle on tyypillistä virtauskokemus (flow-experience), eli uppoutuminen, jossa vain itse suoritus on tietoisuuden piirissä. Oma minä jää kokonaan tietoisuuden ulkopuolelle.

Flow-teoria pohjautuu lukemattomien huippuammattilaisten tai osaajien kokemuksiin ja pätee vain sellaisissa sisäisen motivaation toiminnoissa, joihin ei liity ulkoisia kiihokkeita tai palkkioita. Huippuosaajia haastattelemalla Csikszentmihalyi löysi ilmiöitä, joita ei ollut mahdollista selittää tavanomaisilla ulkoiseen palkkioon, tavoitteiden luonteeseen tai oman pätevyyden pohdintaan perustuvilla motivaatioteorioilla. Näiden ilmiöiden selitys on hänen mukaansa äärimmäisen sisäisen motivaation synnyttämä flow-kokemus.

Osaamisen ja haasteen suhde määrittää, mille tasolle ihminen virittyy suhteessa tehtävään tai toimintaan. Flow- teorian mukaan Flow eli virtaus on virittymistä ylimmälle vaatimustasolle niin, että pystyy vastaamaan haasteeseen. 

Voimme todeta, että tehdessään helppoja tehtäviä, ihminen kokee aluksi hallitsevansa asian (kontrolli), ennen pitkää hän rentoutuu ja lopuksi seuraa pitkästyminen. Haastavuustason noustessa alkaa yksilö pikku hiljaa huolestua ja sitten ahdistua. Taitotason noustessa mieli kiihtyy eli huumaantuu ja lopulta seurauksena on virtaustila eli flow.

Csikszentmihalyin mukaan voit tunnistaa flow-kokemuksen oppimistilanteissa seuraavista piirteistä:

  1. Toimintasi on tavoitteellista ja suunniteltua.

  2. Toiminnastasi on mahdollista saada palautetta.

  3. Osaamistasosi ja tehtävän haasteet ovat tasapainossa.

  4. Uppoudut toimintaan täydellisesti ja unohdat huolesi.

  5. Toiminta vie sinut mukanasi niin, ettet huomaa tehneesi enemmän kuin olit ajatellut.

  6. Pelko ei riko virtausta, vaan kontrolloit innostuneena tilannetta.

  7. Oppiminen on itsessään palkitsevaa, etkä tarvitse mitään ulkoista palkintoa kokeaksesi oppimisen iloa.

Flow-kokemuksen ja sisäisen motivaation ytimessä on autotelian käsite, joka tarkoittaa psykologista tilaa, jossa itse toiminta pitää yllä toimeliaisuutta ja positiivista emotionaalista kokemusta, vaikka tilanteeseen ei liity ulkoista palkkiota. Flow-tilassa toiminta on itse itsensä palkkio, jota tekijä ei edes hahmota palkkioksi. Autotelisia toimintoja tehdään niiden itsensä vuoksi ja ne ovat sisäisesti palkitsevia. Autotelinen persoonallisuus taas on yksilön herkkyyttä löytää autotelisia kokemuksia erilaisista toiminnoista. Sekä autotelinen kokemus että autotelinen persoonallisuus ovat muuttuvia ja tilannesidonnaisia ominaisuuksia.

KYLLÄ, HALUAN OPPIA NOPEAMMIN JA TYÖSKENNELLÄ TEHOKKAAMMIN!


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa