« takaisin

Osa 3 - Ajattelun ja oppimisen tasot

[fa icon="calendar'] 19.11.2018  |  Tuomo Loukomies  |  Metataidot, Oppiminen, Blogi

element5-digital-352043-unsplash

Kirjoitin 2015-2017 omaksi huvikseni kirjan oppimisesta, jolle en sen jälkeen ole tehnyt mitään. Päätin näiden vuosien jälkeen hyödyntää sitä jollain tavalla ja julkaisen sen nyt blogissani pieninä paloina, ikään kuin jatkokertomuksena.

Antoisia lukuhetkiä tästä hamaan tulevaisuuteen.

Tuomo Loukomies


OSA 3 - Ajattelun ja oppimisen tasot

Kun lapsi aloittaa koulun, hänen tärkein tehtävänsä on hankkia ne ajattelun perustyökalut, joilla tiedollinen oppiminen mahdollistuu. Tämä tarkoittaa sujuvaa lukutaitoa, matematiikan peruskäsitteiden hallintaa sekä kykyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen ryhmän jäsenenä. Se tarkoittaa myös kykyä suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta sen verran, että pystyy seuraamaan opetusta tai osallistumaan muuhun oppimistilanteeseen. Näiden taitojen kehittyminen on edellytys jatkossa tapahtuvalle oppimiselle.

Ensisijainen koulun tehtävä on siis sosiaalistaa lapsia sekä opettaa heille taitoja ei tietoja. Koulussa kuitenkin käytetään tietoja taitojen opettelun apuvälineenä ja sisältönä. En siis vähättele tässä tiedon oppimisen merkitystä vaan totean, että tiedon oppiminen on alisteinen taidon oppimiselle, tekemiselle ja sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimiselle.

Tiedon oppiminen on taas alisteinen ajattelun kehitykselle. Bloomin tunnetun ajatusrakennelman mukaan tiedon oppimiselle ja ajattelulle on olemassa kuusi tasoa. Alla oleva jaottelu on tehty alkuperäisen Bloomin taksonomian uudistetusta versiosta, jonka esittelivät Anderson and Krathwohl vuonna 2000:

  1. Tiedon tunnistaminen ja muistaminen

  2. Tiedon ymmärtäminen

  3. Tiedon soveltaminen

  4. Tiedon analysointi

  5. Tiedon arviointi

  6. Tiedon synteesi ja uuden tiedon luominen

On selvää, ettei kaikkea tietoa kannata yrittää omaksua korkeammille tasoille. Perinteisesti kolmen ensimmäisen tason ajattelua (muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen) on pidetty riittävänä useimmissa oppimistilanteissa. Ajatusrakennelmaan liittyy myös toinen ulottuvuus. Ajattelun tason lisäksi itse tieto on jaettu neljään luokkaan. Tämän jaottelun mukaan on olemassa asiatietoa (factual knowledge), tietoa yksittäisten asiatietojen suhteista toisiinsa (conceptual knowledge), tietoa toiminnasta ja taidoista (prosedural knowledge) sekä tietoa itse ajattelusta (metakognitive knowledge). Ajattelun ja osaamisen tasojen suhteet tiedon lajeihin hahmottuvat ehkä paremmin seuraavasta taulukosta:

Kun puhumme tiedon oppimisesta, olisi tärkeää osata tunnistaa, minkä tasoista ajattelua tarkoitetaan ja minkä tyyppisestä tiedosta on kyse. Lukemaan oppimisessa on aluksi kyse siitä, että lapsi oppii tunnistamaan ja muistamaan kirjaimet ja äänteet (1. taso). Tiedon lajina lukutaito on toiminnan ja taidon oppimista. Pikku hiljaa lapsi oppii ymmärtämään lukemisen lainalaisuuksia ja soveltamaan lukutaitoa käytännössä eri tilanteissa. Menee kuitenkin vielä pitkää, ennen kuin hän pystyy analysoimaan lukutaitoaa ja sen osa-alueita, arvioimaan taitoa tai luomaan uutta tietoa. Nämäkin vaiheet kuitenkin seuraavat aikanaan.

 

KYLLÄ, HALUAN OPPIA NOPEAMMIN JA TYÖSKENNELLÄ TEHOKKAAMMIN!


Jaa kirjoitus sosiaalisessa mediassa